torstai 18. lokakuuta 2012

Jay Gordonin lempeä unikoulu

Löysin seuraavan tekstin kaverini Satun Nolla asiaa-blogista , virallista lähdettä ei ole tiedossa, mutta jotenkin tällä tavoin minä olen "unikouluni" lastemme kanssa käynyt, joten siirsinpä tämän tekstin myös tänne omaan blogiini. Palailen tähän sitten, kun on taas aika tällaiselle. Ei vielä toki aikoihin, mutta luultavasti taas joskus.
Ehkä tämä asia on ajankohtainen myös jollekin teistä, joka tänne blogiin eksyy lueskelemaan!





"Nukkumisjärjestelyjen muuttaminen perhepedissä


Voin vain kuvitella äidin ja isän jotka ovat niin väsyneitä kuin vain olla voi, innokkaina lukemaan tämän artikkelin nukkumisesta ja huomaten, että se on ollut poissa netistä jonkin aikaa!


Meidän oli otettava se pois, koska en ollut kirjoittanut artikkelia
tarpeeksi selkeästi ja minun piti selventää muutamia kohtia.


Olisi vaikea löytää yhtä vahvaa perhepedin kannattajaa kuin minä. Silti olen vastaanottanut sähköpostia, jossa kommentoitiin joidenkin tämän artikkelin osioiden olevan helposti väärinymmärrettävissä taas yhdeksi näkökulmaksi "unikoulua" pienille vauvoille. Sen ei ole tarkoitus olla näin. Ei edes tuki niille eduille, joita saavutatte kun saatte vauvanne " rauhoittamaan itsensä uneen" ensimmäisen vuoden aikana.


Tätä minä todella haluan: Haluan tarjota vaihtoehdon Ferberille ja
Weisbluthille ja Whispererille. En koskaan halua nähdä ideoitani
toteutettavan neljän kuukauden tai edes seitsemän kuukauden ikäiseen vauvaan. Itse asiassa en ole kovin innostunut minkään vauvan painostamisesta yöllä, mutta tiedän, että toisinaan niin tehdään ja haluaisin tarjota lempeän, tuetun suunnitelman tämän ensimmäisen vuoden jälkeen.


Ennen kuin menen yhtään pidemmälle, antakaa minun ilmaista se, mistä todella välitän. Vauvat voivat paremmin silloin kun me vastaamme heidän kysymyksiinsä parhaamme mukaan ja kohtaamme heidän tarpeensa parhaamme
mukaan.


Useimmat perheet joita olen hoitanut lastenlääkärin vastaanotollani nukkuvat perhepedissä. Heidän vauvoillaan on tapana syödä rintaa kauemmin kuin yhden vuoden ajan eivätkä he nuku yön läpi yhtään sen paremmin kuin kukaan meistä nukkuisi, jos ottaisimme torkkuja ja hellttelisimme muutaman metrin päässä
kaupungin parhaasta ravintolasta jonka tietäisimme olevan auki 24h
vuorokaudessa. Tämä järjestely ei ole vain asianmukainen ja siedettävä, vaan se tuntuu itse asiassa helpommalta äideistä, jotka voivat vain kierähtää kyljelleen, imettää jonkin aikaa ja vajota takaisin uneen vauvojensa kanssa joutumatta nousemaan sängystä antamaan rintaa tai vaihtoehtoisesti olemaan
antamatta rintaa ja saamaan vauvansa takaisin uneen jollakin muulla tavalla. Monet vanhemmat jatkavat tällä kaavalla koko ensimmäisen vuoden ja hyvinkin
toiselle vuodelle ja ylikin, mutta jotkut väsyvät siihen - tai vain
väsyvät - jonkin ajan kuluttua ja etsivät tapaa muuttaa asioita. Kaikkein surullisinta on, että jotkut vanhemmat luulevat, että täydellinen rinnasta vieroittaminen on paras tapa saada enemmän unta.


He päättävät olla näkemättä yöllistä imetystä hyvänä vaihtoehtona sen sijaan.


On olemassa tusinoittain hämmentäviä kirjoja ja lehtiartikkeleita, jotka esittävät että voi olla olemassa jokin nopea ja helppo tapa saada vauvasi nukkumaan tai olemaan imemättä öisin. Odotan vielä lukevani yhden joka kertoo vanhemmille koko totuuden: se ei ole helppoa, se on harvoin nopeaa ja
se on tavallisesti äänekästä ja sydäntä särkevää muutamana yönä.. tai pidempään. Olen nähnyt liian monien perheiden olevan avun tarpeessa ja heille tarjotun vaihtoehtoja, joista he eivät lainkaan pitäneet.


Minulla on parempi vaihtoehto täydelliselle vieroitukselle tai vauvan
huudattamiselle. Vauvat heräävät optimaaliseen kanssakäymiseen äitiensä kanssa, rintaruokinnalla takaisin uneen. Jos me tarjoamme heille hiukan vähemmän kuin tätä muutamana yönä ja sitten vielä vähemmän ja vielä vähemmän seuraavina öinä, lempeä käyttäytymisen muokkaus johdattaa heidät tajuamaan,
että ei välttämättä "kannata" koputtaa suljetun ravintolan ovelle, niin sanoakseni.


En suosittele mitään pakotettuja nukkumismuutoksia ensimmäisen elinvuoden aikana. Luultavasti ainoa poikkeus tähän olisi hätätilanne, joka koskee imettävän äidin terveyttä. Kirjoissa ja lehdissä on monia ehdotuksia pakotettuun "läpi yön nukkumiseen" vauvan varhaisten kuukausien tai ensimmäisen vuoden aikana. En usko että tämä on parasta mitä voi tehdä ja olen täysin varma, että mitä aikaisemmin vauva saa "ei vastakaikua"
vanhemmiltaan, sitä todennäköisemmin hän sulkeutuu ainakin jonkin verran.


Älkää käsittäkö minua väärin! Minä rakastan perhepetiä, lapsentahtista vieroitusta ja imetystä koko ensimmäisen, toisen, kolmannen elinvuoden tai
vieläkin pitempään jos se toimii hyvin ja jos perhe voi hyvin. Älkää antako kenenkään vakuuttaa teitä siitä, että tämä olisi haitallinen valinta tai että ei olisi "mitään keinoa" saada häntä ulos sängystänne jos ette tee sitä nyt. Älkää uskoko ketään joka sanoo, että vauvat joita hellitte ja jotka imevät koko yön "eivät koskaan" opi itse rauhoittamaan itseään tai tulemaan
itsenäisiksi. Tämä ei yksinkertaisesti ole totta, mutta sillä myydään
kirjoja ja myytti säilyy kulttuurissamme.


Jotkut äidit eivät yksinkertaisesti halua jatkaa tätä muutaman kuukauden tai vuoden kuluttua ja pitäisi olla olemassa kolmas vaihtoehto huudattamiselle tai koko yön ruokkimiselle. Jälleen, minä kannatan perhepetiä ja toistuvaa yösyöttämistä pitkään ja jopa yritän vetää joitakin vanhempia mukanani "vain hiukan pitemmälle", mutta minun täytyy usein muuttaa taktiikkaa ja tukea ja auttaa perheitä vaikeissa valinnoissa.


Seuraavaa suosittelen vanhemmille vauvoille:


Valitse kaikkein tärkeimmät 7 tuntia unta itsellesi. Henkilökohtaisesti
pidän parhaina klo 23- 6 mutta sinulla voi olla hiukan erilainen näkemys. Muuta sääntöjä näiden tuntien aikana ja luota siihen, että "hyvin rakennettu" perhepedin vauvan persoonallisuus voi kestää tämän sääntöjen
muutoksen ja hienoisen poikkeuksen kaiken saamiseen koko ajan...hups, melkein koko ajan. Sana "melkein". Jos vain voisimme selittää hänelle, että "väsyneet äidit ja isät vievät lapsiaan puistoon hiukan harvemmin ja että hyvin levänneiden vanhempien lapset pääsevät eläintarhaan ja kävelylle paljon useammin kuin uupuneiden vanhempien lapset." Jospa tässä selityksessä
olisi järkeä lapsille joskus ennen kolmatta syntymäpäivää (eikä siinä ole!) he yksinkertaisesti kierähtäisivät sivuun ja sanoisivat:" Nähdään aamulla,"
ja antaisivat meidän nukkua niin kauan kuin haluamme.


Minä yritän tehdä tämän kolmen- neljä yön intervalleissa.


Oletan, että teillä on ihastuttava terve 12-, 15-, 20- tai 30- kuukautinen vauva joka edelleen rakastaa herätä joka 2 -4. tunti kiehnäämään, syömään tai... mitä tahansa. Oletan että te olette ajatelleet asiaa läpikotaisin, päättäneet että haluatte muutoksia ja varoittaneet naapureitanne, että
teiltä saattaa kuulua melua viikon tai pari. Oletan, että molemmat vanhemmat ovat samaa mieltä, tai lähes samaa mieltä, että tämä on paras asia tehtäväksi. Ja, kaikkein tärkeimpänä, te olette halukkaita etenemään
"suorassa rivissä" seitsemän peräkkäisen tunnin nukkumisen tavoitteeseen.


Syy edelliseen lauseeseen: Jos vauvanne oppii, että itkemällä,
kiemurtelemalla ja kitinällä (kiertoilmaus, sanotaan vain "itkemällä"...
anteeksi) tunnin ajan hän saa ruokaa, teette melkoisesti takapakkia. Tämä on paras näkemäni ohjelma, mutta se on kaukana helposta. Ja nyt, sanoakseni sen uudestaan, pidän todella siitä mitä olette tehneet. Helliminen, imettäminen, halailu läpi yön, älkää muuttako tätä minun tai kenenkään muun ohjelmalla, jos olette onnellisia toimiessanne niin kuin toimitte. Mutta...


Ensimmäiset kolme yötä


Milloin tahansa ennen klo 23:a ( mukaan lukien klo22.58) imetä uneen, helli ja imetä kun hän herää ja imetä hänet taas uneen, mutta lakka tarjoamasta
imetystä nukahtamisen ratkaisuksi klo 23 jälkeen... Sen sijaan... Kun vauvasi herää kesiyöllä tai milloin tahansa muulloin klo23 jälkeen, halaa häntä, imetä pikku hetki mutta varmista, että hän ei nukahda rinnalle ja
laske hänet hereillä alas. silitä ja taputtele ja helli kunnes hän nukahtaa uudelleen, mutta älä laita häntä takaisin rinnalle (äläkä anna pulloa jos
olet ruokkinut pullolla). Hänen täytyy nukahtaa sinut turvanaan vierellään, mutta tarvitsematta imetystä tunteakseen olonsa tarpeeksi mukavaksi
ajelehtiakseen pois.


Nyt hän kertoo teille, että hän on vihainen eikä intensiivisesti pidä tästä uudesta rutiinista. Minä uskon häntä. Hän yrittää myös kertoa teille, että hän on peloissaan. Minä uskon, että hän on vihainen, mutta vauva jolla on ollut satoja öitä hellimistä peräkkäin ei ole peloissaan nukahtaessaan
kätesi hänen selässään ja äänesi korvissaan. vihainen kyllä, peloissaan - tuskin. Näiden kolmen yön aikana toista tämä kaava vasta, kun hän on nukkunut. Hän on saattanut nukkua 15minuuttia tai neljä tuntia, mutta hänen täytyy nukahtaa ja herätä tullakseen hellityksi ja ruokituksi jälleen.


Näistä öistä tulee vaikeita.


Olette saattaneet päättää, ettette todella halua tätä. Se sopii. Pysähtykää ja aloittakaa alusta muutaman kuukauden kuluttua jos haluatte. Oikean ajankohdan valitseminen on ratkaisevaa ja monet ihmiset valitsevat ajan ystävien tai lääkärin tai appivanhempien ehdottamana tai painostamana. Tämä
ei toimi yhtä hyvin.


Onko parempi tehdä tämä perhepedissä, pinnasängyssä samassa huoneessa vai käyttäen toiseen huoneeseen laitettua pinnasänkyä? Minä pidän parhaana jatkamista perhepedissä, vaikka se saattaa tuntua vaikeammalta aluksi, mutta
minusta on aina näyttänyt vaikeammalta laittaa vauva pinnasänkyyn ja pois. Joka tapauksessa, pinnasänky tai lastensänky teidän huoneessanne saattaa toimia teillä parhaiten. Toinen vaihtoehto on sänkynne leventäminen laittamalla ylimääräinen patja patjaanne vasten. Hiukan lisää tilaa jokaiselle perheen jäsenelle saattaa auttaa joidenkin nukkumiskysymysten
selvittämisessä. Minun viimeinen valintani on toisessa huoneessa oleva pinnasänky tai lastensänky.


Minulle kaikkein vakuuttavin osa tätä "nukkumissuunnitelmaa" on nähdä kuinka vauvat heräävä hienosti, onnellisina ja ilman rutinoita sääntöjen muutoksesta. Tulette näkemään mitä tarkoitan, vaikka aamun ensimmäiset minuutit eivät ole täsmälleen sellaisia kuin aina ennen.


Seuraavat kolme yötä


Jälleen rinnalle nukuttaminen loppuu klo 23. kun hän herää, halaa häntä ja helli muutama minuutti, mutta älä syötä häntä, laske hänet alas hereillä. Hänen laskemisensa sänkyyn hereillä on tärkeä osa tätä koko ponnistusta, koska se todella opettaa hänet nukahtamaan hiukan vähemmällä kontaktilla ja
sitten hiukan vähemmällä. Ruokkimatta oleminen on tärkeä muutos näiden kolmen yön aikana. yksivuotiaat vauvat pärjäävät helposti nämä seitsemän tuntia (tai pidempään) ilman kaloreita. Heistä on mukavaa tulla syötetyiksi pikkuisen läpi yön, mutta fysiologisesti ja ravitsemuksellisesti tämä ei ole pitkä aika olla ilman ruokaa. Jos pystyiin herättämään vaimoni muutaman
kerran joka yö, pyytämään häntä puristamaan minulle vähän appelsiinimehua (minun lempijuomaani) ja rapsuttamaan selkääni kun juon sen, en luopuisi tästä rutiinista vapaaehtoisesti. Vaimollani voisi olla hiukan erilaiset ajatukset ja hän saattaisi väsyä tähän kaavaan nopeasti. Vauvat harvoin luopuvat suosikkitavoistaan ja asioistaan - yöllä tai päivällä - ilman
valitusta ja itkua.


En todella pidä vauvan itkun kuuntelusta. Itse asiassa minä vihaan kuunnella vauvojen itkua. Toisin kuin he, me aikuiset pystymme todella ymmärtämään unen puutteen seuraukset kolmen, neljän tai useamman ihmisen perheessä.
Nukkumisjärjestelyjä täytyy joskus muuttaa. Uskomaton turvallisuus ja vahvistaminen, joita perhepeti on tarjonnut ja tarjoaa edelleen, tarjoaa parhaan taustan ja paikan näille muutoksille.


Näiden seuraavien kolmen yön aikana jotkut vauvat itkevät ja protestoivat kymmenen minuuttia kerrallaan, ja jotkut jatkavat tunnin ja ylikin. Sinun pienokaisesi tietää sinun olevan aivan siinä vieressään, tarjoten lohtua ja helpotusta. Se ei vain ole juuri sellaista lohtua, jota hän sillä hetkellä haluaa. Uskon, että rakastettu vauva, nukuttuaan vuoden tai ylikin perhepedissä, on se pääasiallinen voittaja siinä, että vanhemmat saavat
nukkua enemmän. Eikä ole sattumaa, että vanhemmatkin viettävät "suuria hetkiä".


"Kyllä, viimeisten useiden kuukausien ajan olemme suosineet äänestystä yksi kahta vastaan - epädemokraattisesti - vauvan hyväksi. ´Kuka tahtoo valvoa koko yön, ruokkia ja kävellä vauvan kanssa ja olla todella väsynyt koko päivän ja seuraavankin päivän? No, äänestys on yksi kahta vastaan vauvan
hyväksi."


Nyt se mitä sanomme on, että toisinaan me tulemme äänestämään kaksi yhtä vastaan vauvan perheen hyväksi. tämä "vauvan perhe"- käsite saattaa olla hämärä sille, joka pitää itseään Englannin kuninkaana tai Koko Maailman
Valloittajana, mutta koska me tiedämme hänellä olevan tuon vallan tunteen, se sallii meidän luottavaisesti opettaa diktaattori enemmistöä
kunnioittavaksi perheen jäseneksi. Hänen perheensä. Näiden kuuden yön lopussa teidän vauvanne nukahtaa uudelleen ilman imetystä tai ruokintaa. Hän
nukahtaa mukavan halauksen ja hellimisen jälkeen, sinun kätesi niskassaan ja sanasi korvissaan.


Jos missään vaiheessa sinusta rupeaa tuntumaan, että tämä on väärin teille, niin lopeta, odota muutama kuukausi ja aloita alusta. Älä toimi vastoin vaistojasi jotka kertovat sinulle, että tämä on väärä aika saada pitempiä univaiheita vauvallesi. Sinun vaistosi ovat parempia kuin yksikään koskaan kirjoitettu unen muokkaus- ohjelma.


Seuraavat neljä yötä


Yöt seitsemän, kahdeksan ja yhdeksän. Älä nosta häntä ylös, älä halaa häntä. kun hän herää klo 23 jälkeen, puhu hänelle, kosketa häntä, puhu vähän lisää mutta älä nosta häntä syliisi. Silitä ja taputtele vain. Ei myöskään ruokkimista, luonnollisestikaan. Hän nukahtaa uudestaan. Toista silittely ja puhe kun hän herää uudelleen. Mutta yön loppupuolella hän tulee vajoamaan
uneen, vaikkakin jotkut vauvat ja taaperot vastahakoisesti, ainoastaan silityksellä ja rauhoittavalla äänellä.


Myöhemmin


Näiden ensimmäisten 10 yön jälkeen jatka hellimistä ja imetä uneen jos itse haluat ja hän haluaa, mutta älä tee mitään silloin kun hän herää paitsi
kosketa vähän ja puhu hänelle lyhyesti. Tämä voi jatkua toiset kolme tai neljä yötä, mutta satunnaisesti se jatkuu toisen viikon tai niillä main. Sitten... se loppuu. Hän on oppinut, että hän on aivan yhtä paljon rakastettu, saa käytännöllisesti katsoen kaiken mitä tarvitsee ja haluaa
kaiken päivää, mutta hänen täytyy antaa seitsemän tuntia yössä takaisin vanhemmilleen ja perheelleen.


Mitä tapahtuu, jos te matkustatte tai hän sairastuu tai jokin muu olosuhde vaatii palaamista tiheämpään yölliseen kanssakäymiseen? Ei mitään. Teette
sen, mitä teidän täytyy tehdä ( hellitte, imetätte, kävelette, keskellä
yötä, niin monta kertaa kuin tarvitsee) ja sitten vietätte yön tai pari tai kolme palaten uuteen järjestelyyn johon olette oppineet.


Muuten, maksakaa vauvalle! Varmistakaa, että hän todella saa paljon hyötyäsiitä, että te saatte kunnon yöunet! Menkää useammin puistoon! Tehkää kaikkia niitä asioita joita sanoitte hänelle tekevänne, jos hän ikinä
antaisi teidän nukkua kauemmin. Selittäkää sitä hänelle tehdessänne niin. Hän ymmärtää sen yhä paremmin ja asia on kunnossa hänen osaltaan."

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ihanaa että tämä teksti löytyy sun blogista kun sitä ei näytä muualla tällä hetkellä olevan! Kiitos. Meillä kokeiltiin viime yönä aloittaa tämä.

Anonyymi kirjoitti...

Hei Anonyymi yllä,

kuinka unikoulu on mennyt? Olipa mukavan oloista tekstiä :-) Vaikka vauva onkin suloinen tuhisija ja imetys ollut ihanaa, voisi hiukan pitempiä unipätkiä alkaa löytymään. 11kk ja 1-1.5h välein herätään läpi yön. Taitaa meilläkin alkaa lempeä unikoulu perhepedissä pääsiäisenä!